Tästä leipomisesta on vierähtänyt jo hetki, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan! Kävimme heinäkuussa siskoni luona viettämässä epävirallisia tupareita. Siskoni ja hänen avopuolisonsa olivat juuri tulleet mökiltä suuren mustikkasaaliin kanssa, joten mikäs sen luontevampaa kuin leipasta mustikkapiirakka!
 |
| Mustikkapiirakan ainekset |
Olen oppinut jo lapsena äitini vakioreseptin, joka kulkee nimellä Mammam marjapiirakka. Siinä on siis muropohja ja kermaviilitäyte. Tällä konseptilla olen leiponut niin paljon, että sen tuunaaminen oli helppo valinta. En itse pidä rapeasta muropohjasta,vaan halusin pehmeämmän pohjan. Tämä onnistuu, kun käyttää rasvan sijasta rahkaa.
Pohja:
2 dl vehnäjauhoja
1 tl kardemummaa
3/4 dl sokeria
250g laktoositonta maitorahkaa
50 g rasvaa
1 muna
Aloitin sulattamalla rasvan. Sekoitin sen joukkoon rahkan, munan ja sokerin. Rasvan vähäisyyden ja rahkan paksuuden vuoksi jauhoja ei tarvitse 2 dl enempää. Löysin kaapista myös kardemummaa, sitä voi halutessaan lisätä jauhojen joukkoon, itse ainakin olen ihan kardemumman fani! Pohjan kanssa kävi niin, että meillä ei ollutkaan nostattavaa soodaa tai leivinjauhetta, joten vähän jännitti tämän onnistuminen.
"Rasvasin" uunivuoan rahkalla ja ripottelin kaurahiutaleita pohjalle, jotta piirakka ei tarttuisi ikävästi astiaan kiinni.
Täyte:
Runsaasti mustikoita
2 dl kermaviiliä
1/2 dl sokeria
1 tl vaniliinisokeria
1 muna
Levitin pohjan vuokaan, jonka päälle kaadoin runsaasti mustikoita. Täytehän on parasta, niin sitä saa olla runsaasti ;P Sekoitin keskenään kermaviilin, munan ja sokerit, ja kaadoin mustikoiden päälle.
Laitoin piirakan 200 asteiseen uuniin n. 40 minuutiksi. Pohja oli lämpimänä vielä pehmeää, ja vähän pelkäsin, että se ei pysyisi kunnolla kasassa. Mustikoissa olikin nestettä odottamaani enemmän, ja se vaikutti myös pohjan kypsymiseen. Annoimme piirakan jäähtyä ennen maistamista, mikä oli hyvä veto. Piirakka ehti vetäytyä sopivasti, ja se osoittautui ihanan meheväksi!
Arvio:
Näköjään nostattava aine ei ole ollenkaan välttämätön, sillä pohja ei ollut tässä tiivis, kuten pelkäsin. Itse pidin todella paljon, ja muutkin muropohjan ystävät kehuivat mehevyyttä ja pohjan kivaa pehmeää rakennetta. Eli jos et pidä rasvan rapeuttamasta muropohjasta, tässä erinomainen vaihtoehto! Mustikoiden maku pääsi oikeuksiinsa tässä, sillä sokeria en käyttänyt paljoa. Eikä tarvinnutkaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti