Kinuskinen raparperikakku

Raparperikausi oli parhaimmillaan ja siskoni olivat tulossa viikonlopun viettoon. Päätin siis loihtia jälleen jotain raparperistä, mutta mitä?

Hain inspiraatiota eri yhdistelmistä ja päädyin yhteen omaan makusuosikkiini - kinuskiin. Noudattelin Kinuskikissan raparperikakku-reseptiä, mutta kevensin taikinaa, muokkasin raparperitäytettä ja korasin valkosuklaakuorrutteen itsetehdyllä kinuskilla.

Taikina:

50g rasvaa

3dl jauhoja

1tl leivinjauhetta

2tl vaniliinisokeria

1dl raparperijogurttia

1 muna

Vatkasin pienen määrän rasvaa sokerin kanssa vaahdoksi ja sekoitin munan tähän. Sitten lisäsin raparperijogurtin ja vaniliinisokerin. Lopuksi sekoitin jauoht ja leivinjauheen taikinaan ja sekoitin tasaiseksi. Kaadoin taikinan leivinpaperilla vuorattuun sydämenmuotoiseen vuokaan.

Raparperitäyte:

1 raparperi

1/2dl sokeria

1/2dl perunajauhoa 

loraus tummaa siirappia

Seuraavaksi valmistin raparperitäytteen. Kuorin ja paloitterin yhden raparperin varren. Laitoin kattilaan sekaisin kaikki ainekset ja annoin kiehua hetken, jotta seos sakeutui ja kiinteytyi. Kaadoin täytteen taikinan päälle ja painelin lusikalla.
Paistoin kakkua 200 asteisessa uunissa n. 30 minuuttia, kunnes taikina oli kypsä (muttei liian kuiva).

Kuorrute:

2dl kermaa 

200g maustamatonta tuorejuustoa

kinuskia (2dl vispikermaa, 1dl fariinisokeria, ripaus suolaa)

Valmistin kuorrutteen sillä aikaa, kun kakku oli uunissa ja jäähtyi. Aloitin kinuskin tekemisestä, jtta se ehtisi jäähtyä ennen sekoittamista muihin aineksiin. Keitin kattilassa vispikerman, fariinisokerin ja suolan seosta noin viitisen minuuttia, kunnes se sakeutui ja alkoi paksuuntua. Kovin paksua kinuskia tästä ei tullut, mutta oli tarpeeseen juuri sopivaa.
Seuraavaksi vatkasin kermasta vaahdon. Otin noin puolet vaahdosta ja sekoitin siihen ensiksi tuorejuuston ja lopuksi maun mukaan jäähtynyttä kinuksia. Kinuskimäärästä meni noin puolet, jolloin loppuosa jäi vielä kakun koristeluun.

Kuten Kinuskikissan ohjeessa, pursottelin täytteestä kakun päälle ruusukkeita. Kakusta tuli mielestäni kaunis jo näin enkä kokenut tarvetta koristella sitä enempää. Kakkupalojen päälle kaikki kuitenkin laittoivat erikseen kinuskia. Ensi kerralla kinuskin voisi kaataa jo koko kakun päälle tai keksiä jotain vielä näyttävämpää tapaa, esimerkiksi kahta eri väristä täytettä ruusukkeisiin.

Kakusta tuli todella hyvää! Raparperin ja kinuskin yhdistelmä toimi loistavasti, oli sopivasti raikkautta ja makeutta. Myös taikina oli hyvä, vaikkakin se kohosi odotettua enemmän ja täyte ei sekoittunut pohjaan odotetulla tavalla painelusta huolimatta. Jatkossa täytteen voisi kokeilla jättää kakun väliin, eli taikinasta osan jättäisi laitettavaksi täytteen päälle. Tällöin myös täytettä voisi tehdä enemmän, jolloin kakku olisi vielä mehevämpi. Ihastuin koristelun osalta tuohon ruusuketyyliin ja sitä kokeilen jatkossa eri leivoksissa - ehkä niissä eri väreissä :)

 

Raparperiset vaahtokarkkikuppikakut

Ystäväni oli käynyt luonani ja toi mukanaan vaahtokarkkeja. En syö tällä hetkellä karkkia, mutta leivoksissa käytettynä karkkihan ei ole karkkia (kyllä, huijaan itseäni näin) vaan raaka-aine. Siispä päätin käyttää vaahtokarkit uuteen reseptikokeiluun, johon hain inspiraatiota netistä.

Löysin hyvän pohjan Annin Uunissa -blogista, jonka resepti löytyy täältä: https://www.anninuunissa.fi/marshmallow-cupcakes-vaahtokarkki/
Pikaselailulla vaikutti siltä, että kuorrutteeseen löytyi vain voita sisältäviä ohjeita, jotka omaan makuuni ovat liian raskaita, joten kuorrutteen päätin keksiä omasta päästä. Taikinan ohjetta myötäilin, mutta normaaliin tapaani kevensin sitä vähentämällä rasvaa ja sokeria sekä lisäämällä jogurttia ja hunajaa.

Taikina:

n. 50g rasvaa

1dl rasvatonta maitoa

n. 1dl maustamatonta jogurttia

2 munaa

Vajaa 1dl sokeria

1rkl hunajaa

3dl jauhoja

1tl leivinjauhetta

n. 2dl raparperia

n. 2dl vaahtokarkkia

n. 70g valkosuklaata

Aloitin sulattamalla nokareen rasvaa mikrossa. Olen huomannut, että pienikin määrä rasvaa vaikuttaa taikinan rakenteeseen merkittävästi verrattuna täysin rasvattomaan taikinaan, joten päätin tällä kertaa käyttää sitä pienen määrän. Sulanut rasva sai jäähtyä sen aikaa, kun pilkoin raparperin, puolet pandan valkosuklaalevystä (140g) ja vaahtokarkin pieniksi paloiksi.
Sekoitin nuolijalla ensin nestemäiset aineet keskenään. Sitten osa jauhoista ja leivinjauheesta, joiden jälkeen heitin taikinaan pilkotut ainekset. Lopuksi lisäsin loput jauhot ja sekoitin nuolijalla tasaiseksi.

Jaoin taikinan muffinssivuokaan, jossa on kuusi isoa paikkaa. Takinan määrä oli juuri sopiva tähän vuokaan, mutta pienemmillä saisi luonnollisesti enemmän pienempiä kuppikakkuja. Paistoin nämä 175 asteisessa uunissa noin 30 minuuttia.

Kuorrute:

2dl vispikermaa

200g maustamatonta tuorejuustoa

sitruunan kuorta ja mehua

tomusokeria

Tein kuorrutteen sillä aikaa, kun kuppikakut olivat uunissa. Aloitin vatkaamalla 2dl vispikermaa. Kermavaahdosta otin noin puolet kulhoon ja sekoitin tähän 200g maustamatonta tuorejuustoa. Kermaa ei saa olla liikaa, jotta tuorejuusto riittää jäykistämään kuoruttetta. Lisäksi käytin vielä tomusokeria, jotta kuorrute saisi makeutta ja jäykkyyttä. En laskenut tarkkaa sokerin määrää, mutta kovin paljoa en siyä laittanut, sillä halusin säilyttää kuorrutteessa tuorejuuston suolaisuuden kivana kontrastina makealle taikinalle. Raastoin vähän sitruunan kuorta ja puristin muutaman ruokalusikallisen sitruunan mehua tuomaan makua.

Kun kuppikakut olivat jäähtyneet, pursotin kuorrutteen kakkujen päälle ja koristelin nonparelleilla. 

Kuppikakuista tuli mielestä todella hyviä! Vaahtokarkki osoittautui hyväksi raaka-aineeksi taikinassa, sillä se toi makeutta ja mehevyyttä. Raparperia oli sopivassa suhteessa: sen maun erotti mutta ei ollut liian kirpeä. Kuorrute oli omaan makuuni erittäin hyvä, raikas sitruunainen eikä liian tuhti! Näistä tuli sen verran onnistuneita, että aion tehdä näitä tarjolle kesällä järjestämissäni juhlissa.